#7: Lisää matskua treenireissusta.

Oltiin tosiaan koko viime viikonloppu Jatilassa. Lauantaina sitten oli toinen kouluvalmennus, jossa teimme pääasiassa "sulkuja" laukassa, ja töitä pituushalkaisijalla laukka-käynti-laukka -siirtymisten parissa. Ware oli lauantaina aavistuksen väsynyt ja sen takia vähän voimaton, mutta tsemppasi hyvin koko valmennuksen.

Sunnuntaina ennen Turkuun lähtöä päätin, että käytän tilaisuuden hyväksi ja otan jokusen hypyn Warella. Ystäväni Emmi oli meitä moikkaamassa, ja auttoi kantamaan esteet ja neuvoi minua sitten koko treenin ajan. Oli kyllä kiva saada apua estetreeniinkin, vaikka ei esteet se meidän ykköslaji olekaan.

Ware kävi esteillä pitkästä aikaa melko kuumana, ja sain tehdä töitä ettei meno mennyt liian villiksi. Laitettiin tarkoituksella pari erikoisestettä, sillä halusin varmistaa, ettei estetauko ole tehnyt tammasta arempaa. No eihän se ollut, ei pienentäkään kyttäystä mihinkään suuntaan! Olin kyllä todella tyytyväinen Wareen estetreenin jälkeen, ja päätin, että välillä täytyy kyllä meidän molempien päästä hyppäämään, koska kivaa oli! Kiitos Emmille avusta!

Postauksen kuvat jälleen ottanut ihanista ihanin Milja Mäkinen. 

#6: Treenireissua jälleen!

"Teet taas kaikkes sen eteen vaikka välillä se vaikeeks taas menee" 

Lähdettiin mun vapaa viikonlopun kunniaksi Jatilaan Waren kanssa. Sovittiin Riikan kanssa valmennukset perjantai-illalle sekä lauantaille, sunnuntaina sitten ajeltaisiin takaisin Turkuun.

Ensinnäkin on pakko ylistää tätä meidän lastausta nyt! Ne, jotka meidän menoa ovat lähemmin seuranneet, tietävät ettei tuon neidin lastaaminen ole aina niin helppoa... Tai ei oikeastaan ikinä. Nyt kuitenkin ollaan reissattu vähän normaalia enemmän, ja ensimmäisiä kertoja moniin vuosiin lastaus sujuu ihan kohtuullisesti. Koppi aidan viereen, liina ylös ja poni kävelee ilman taistelua sisään! Jes! Ja huolimatta perjantain melko hiostavasta ilmasta poni ei ollut yhtään hikinen kun saavuimme perille. Ehkä tää alkaa pikku hiljaa nyt sujumaan!

Perjantaina Ware oli melko energinen kahden vapaapäivän jälkeen. Meillä oli siis kengitys keskiviikkona, ja koska kengityksessä tehtiin melko isoja muutoksia, Ware piti keskiviikkona vapaapäivän ja torstaina sitten vain käveli puolisen tuntia. Päätettiin sitten perjantaina Riikan kanssa että "otetaan energisyydestä hyöty irti" ja tehtiin vähän keskiaskellajeja. Pikaisen verkan jälkeen Riikka totesi, että poni liikkuu nyt huomattavasti paremmin kuin kuukausi sitten, ja päästiin nopeasti ihan hommiin.

Verkasta. 

Verkasta.

Aloitettiin sitten tekemällä keskiraveja pitkillä sivuilla. Warelle nämä ovat melko mieluisia, joten suurempaa patistusta poni ei vaatinut. Tärkeintä oli vahtia, että Ware pysyy etuosastaan kevyenä eikä lähde painumaan liian matalalle niskalle tai muutu etupainoiseksi. Lisäksi kiinnitimme huomiota siirtymisiin, sillä niissä meille tulee vielä melko paljon rikkoja. Ware teki töitä todella hyvällä asenteella ja saimme todella hyviä pätkiä. Lisää voimaa vaan, niin nää on ihan meidän juttu!

Tehtiin myös harjoitusta, jossa ratsastimme pitkillä sivuilla keskilaukkaa, ja käänsimme "V:n" mallisesti lyhyelle sivulle, jossa tehtiin puolikas voltti, jossa oli ideana koota laukkaa reilusti. Keskilaukat sujuivat yllättävän kivuttomasti, mutta siirtymisissä meillä on vielä reilusti tekemistä. Waren pitää tulla pidätteestä takaisin niin, että takaosa pysyy mukana ja etuosa kevyenä. Tähän sitten keskitytään nyt kotonakin.

Kokonaisuudessaan poni pisti kyllä parastaan. Se on uskomaton tunne, kun oma hevonen oikeasti antaa itsestään kaiken peliin. On se vaan mamman muru <3

Kaikista kuvista ISO kiitos "hovikuvaajalleni" Milja Mäkiselle. 

#5: Esteratsastusta.

Ollaan tässä keväällä hypätty epäsäännöllisesti pieniä esteitä, lähinnä sekä ratsastajan että hevosen mielenvirkistykseksi, sillä pääpaino on ollut sileällä treenaamisessa. Viime viikolla kuitenkin sain Saaran hyppäämään Warella, ja huomasi, että ponilla oli todella hauskaa.

Saara kokeili Warea ensin torstaina perääni sileällä, ja lauantaina sitten tuli hyppäämään. Meidän kentälle kun ei kovin suurta esterataa mahdu, kasattiin pieni ristikko toiselle sivulle ja sarja toiselle. Vaikka Saara on kooltaan todella pieni verrattuna meihin Waren vakiratsastajiin, poni toimi hienosti ja Saara sai Waren toimimaan hyvin. Oli ilo katsella näiden menoa, kun ratsastaja tiesi mitä teki, ja poni oli innostuneen oloinen. Korottelimme sarjaa vähän lopussa, ja Ware hyppäsi mukisematta, vaikka ei "isompia" hyppyjä ole ottanut reiluun vuoteen.

Ehkä me aloitellaan taas tätä esteratsastustakin jossain määrin. Linkki youtubeen tässä.

#4: Näin haet hevosesi (ja tarvittaessa muidenkin hevoset) laitumelta.

#3: Ajatuksia tarhaamisesta.

Ajattelin alunperin, että pidän blogia vaan mun ja Waren treeneistä. Nyt kuitenkin päädyin siihen, että koska tää on mun blogi, voin jakaa täällä myös niitä ajatuksia ja mielipiteitäni jotka tähän lajiin liittyy.  Joten....

Tiedän, että moni on eri mieltä. Ja se on ihan jees, että jokaisella on mielipiteensä.

Tarhaaminen. Siinä on yksi aihe, jota olen miettinyt hevosenomistajuuteni aikana paljon. Yksi suosittelee tarhaamista yksin pienessä hiekkatarhassa, toinen isossa laumassa 5 hehtaarin laitumella ja kolmas sanoo, että yksi kiva kaveri metsätarhassa on paras vaihtoehto. Ware on tarhannut jokaisella edellämainitsemallani tavalla jossain kohtaa elämäänsä.

On asioita, joita en ymmärrä. Miksi hevonen, joka on laumaeläin, halutaan tarhata yksin, jos se viihtyy paremmin kavereiden kanssa? Ymmärrän yksin tarhaamisen, mikäli hevonen ei tule muiden kanssa toimeen. Ymmärrän myös sen, että säännöllisesti kilpailevat kisahevoset tarhataan yksin riskien minmoimiseksi. Mutta miksi ne paremmat harrastehevoset, joilla ehkä eksytään joskus kisoihin pari kertaa kesässä, pitää tarhata yksin? Samalla ihmetellään, kun ovat niin kovin levottomia ja ramppaavat tarhassa, tai ovat hankalia ratsastaa. Arghh.

Päästään tätä kautta seuraavaan ärtymyksenaiheeseeni. On ihan OK, jos haluat tarhata hevosen yksin mikäli se on hevosesi edun mukaista. Mutta onko OK, jos hevonen tarhataan yksin, jotta oma lompakko voi paremmin? Tarkoittaen sitä, että pelätään hysteerisesti tapaturmia, jotka sitten omistajalle maksavat. Jos olet hommannut hevosen, on syytä ajatella sitä hevosta ennen rahaa.

Ponipose viime kesältä 2014!

Sitten on se porukka, jonka hevoset eivät voi olla ulkona, jos sataa, tulee, tulee kolme vesipisaraa, on liian kylmä, liian kuuma tai jotain muuta. En usko, että moni hevonen tykkää seistä kylmässä kaatosateessa 12 tuntia, mutta en usko myöskään monen hevosen kärsivän pienestä sadekuurosta kesällä, jos lämpömittari näyttää +15.

Ja sitten on vielä ne, joiden mielestä on ihan OK seisottaa hevosia sisällä, jotta niillä on tarpeeksi energiaa ratsastaessa/kisoissa/valmennuksissa. Tässäkin ymmärrän, että monipäiväisiä kisareissuja tekevät kilpahevoset tarvitsevat lepoa, mutta entäs se seura/aluetasolla kilpaileva poni, joka seisoo yksin tallissa, kun muut ovat pihalla tai laitumella, vain sen takia, että se hyppäisi paremmin? Ei mahdu mun ajatusmaailmaan. Kuvittelisin, että tällaisissa tilanteissa voitaisiin väsymistä vähentää oikeanlaisella treenillä sekä ruokinnalla. Tai miettiä, meneekö kisaaminen hevosen elämänlaadun edelle.

Sitten on vielä tämä kokopäivä/puolipäivä -tarhaus aihe. Tähän sanon, että vuodenaika (erityisesti Suomessa) vaikuttaa paljon. Talvella, kun valoisa aika on lyhyt, on moni hevonen halukas tulemaan sisälle jo esim. 15.00 aikaan. Kesällä nämä hevoset viihtyvät kuitenkin iltaan saakka pihalla, jos ilma on hyvä. Uskon, että sopiva tarhausaika on hevoskohtainen asia, ja selviää parhaiten kokeilemalla.

Miten mun hevonen sitten tarhaa? Se tarhaa tällä hetkellä metsätarha/laidun yhdistelmässä 11 hevosen sekalaumassa. Laumassa tarhaaminen on ehdottomasti paras vaihtoehto Warelle, sillä yksin se stressaa ja ramppaa tarhassa, ja jos kavereita on 1-2, on läheisriippuvuus paljon pahempaa, ja Ware ei jää tarhaan jos kaveri lähtee aiemmin sisälle. Suosin luonnonpohjaisia tarhoja siitä syystä, että Warea ei voi tarhata hiekkatarhassa säännöllisesti (syö hiekkaa). Jos voisin valita, tarhaisin Waren tarhassa, jossa olisi osa haketta ja osa luonnonpohjaa, noin 5 hevosen laumassa, kokopäivätarhauksella.

Onnellinen poni laitumella ;)